sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

MAALARI MAALAS TALOA



Remontin alussa uhrasin yhdet farkut työhousuiksi. Muutaman kuukauden kuluttua farkut ovat jo haaroista puhki. Työmiehen hymyä ei kuitenkaan näy, kun päällä on työliivi. Löysin liivin alkuvuodesta kirppikseltä ja se on ollut aivan lyömätön näissä hommissa, kuten kuvasta näkyy. Aika paljon on tullut maalattua, pakkeloitua ja liisteröitä viime kuukausien aikana.

Tuskin osaan vieläkään kovin ammattimaisesti suoriutua maalaamisesta, yllättävän hankala homma kyseessä. Mutta jälki on riittävän siistiä, ei sen täydellistä tarvitse välttämättä ollakaan.





Ehdottomasti kamalin maalattava on ollut röpelötelalla laitettava Tunto-maali (yllä), joka tekee rappauksen näköistä pintaa. Vanhan ruokailutilan eli nykyisen alkovin seinät oli maalattu aiemmin Tunnolla. Verholautojen poisto aiheutti sen, että maalia oli laitettava lisää paljastuneille seinäpinnoille. En oikein pidä kyseisen maalin struktuurista, mutta ei ollut oikein muita vaihtoehtoja kuin säilyttää pinta. Kokeilin poistaa maaliröpelöä, mutta eihän tuo lähtenyt millään minun keksimälläni keinolla. Siispä uudet Tunnot pintaan. Maali on jumalattoman painavaa ja raskasta telattavaa käsille. Edes minua tyydyttävän siisteystason aikaansaaminen on sillä äärettömän hankalaa. Oviaukon ja ikkunan reunukset oli isolla röpelötelalla todella vaikea saada siististi. Kaiken lisäksi ensimmäisestä ostamastani maalipöntöstä ilmestyi mielenkiintoinen yllätys: 





Luojan kiitos en erehtynyt läimimään tuota käynyttä maalia seinään, vaikka hetken epäilinkin, että ehkä maalin kuuluu olla tuollaista....Haju oli kuin vanhasta kiljutynnyristä ja levisi koko kämppään saman tien purkin avaamisen jälkeen. Se laittoi ajattelemaan, että ehkä tämä nyt ei ole ihan ehtaa tuotetta.

Keittiön vihreä seinä näkyikin jo aiemmissa postauksissa. Päädyin laittamaan myös olohuoneen alkovin oviaukkoa ympäröivään seinään samaa maalia. Maalasin taas ennakkoluulottomasti ja laiskasti tapetin päälle. Toisin kuin Lapsi B:n huoneessa nyt kyllä tapetti alkoi kupruilemaan melkoisesti. Olin varma, että se ei suoristu siitä enää, mutta olin onneksi väärässä!




Ärsyttävintä kaikista remppahommista on ollut maalaustarvikkeiden peseminen. Puhtaaksi saaminen on vaikeaa ja samalla tulee liattua kaikki muut paikat. Tarvikkeiden kuivattaminen vaatii tilaa ja sitten niitä on pitkin poikin jaloissa pyörimässä. Lisäksi sitä maalia jää kuivatustilaan aina lillumaan, vaikka muka olisit pessytkin välineet puhtaaksi. Mutta pakkohan noita on pestä -tulisi maalaushommat turhan kalliiksi, jos jokaiseen kertaan käyttäisi uusia välineitä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti